Edunvalvontaa koskeva lakiuudistus 2025 – mitä muutokset tarkoittavat käytännössä?

Aleksi Kurkimäki | Julkaistu 22.8.2025 | Päivitetty 10.12.2025

Edunvalvontaa koskeva lakiuudistus 2025 – keskeiset muutokset

Hallituksen esitys HE 69/2025 sisältää muutoksia edunvalvontavaltuutuksesta annettuun lakiin (648/2007) ja holhoustoimesta annettuun lakiin (442/1999). Uudistuksen tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa, ajantasaistaa sääntelyä ja vahvistaa valtuuttajan oman tahdon toteutumista. Lait on tarkoitus saattaa voimaan syksyllä 2025.

Tavanomaisten lahjojen antaminen helpottuu

Nykyisin valtuutetulla ei ole lupaa antaa lahjoja, ellei siitä ole erityistä määräystä ja ellei holhousviranomainen sitä hyväksy. Uudistuksessa ehdotetaan, että tavanomaiset ja vähäiset lahjat olisivat mahdollisia, jos niistä on nimenomaisesti määrätty valtakirjassa.

Esimerkiksi isoäiti tekee edunvalvontavaltakirjan ja määrää, että hänen valtuutettunsa saa antaa lastenlapsille syntymäpäivälahjaksi 50 euroa vuodessa. Kun isoäiti menettää toimintakykynsä, valtuutettu voi toteuttaa tämän tahdon ilman viranomaisluvan hakemista.

Muutos vahvistaa valtuuttajan autonomiaa ja vähentää tarpeetonta byrokratiaa. Toisaalta ongelmaksi voi muodostua rajanveto ”tavanomaisen ja vähäisen” välillä. Lainsäädäntö jättää tämän tulkinnan käytännön tasolle, mikä voi johtaa epäyhtenäisyyteen. On mahdollista, että lahjojen salliminen lisää myös väärinkäytösten riskiä, jos valtuutettu käyttää määräystä laajentavasti.

Kiinteistöihin liittyvät oikeustoimet laajenevat

Ehdotuksen mukaan valtuutettu voisi ryhtyä kiinteistöjä koskeviin oikeustoimiin ilman erillistä määräystä, jos valtuutus vahvistetaan lain voimaantulon jälkeen.

Tilannetta voidaan ajatella, siten että muistisairauden vuoksi toimintakykynsä menettävä henkilö omistaa kesämökin, ja hänen poikansa toimii edunvalvontavaltuutettuna. Valtuutettu myy mökin, koska sen ylläpito on kallista ja päämiehen varoja tarvitaan hoitokuluihin. Nykytilassa myynti vaatisi erillisiä lupamenettelyitä, uudistuksen jälkeen ei.

Tämä helpottaa kiinteistöihin liittyviä käytännön toimia ja vähentää viranomaisten kuormitusta. Kysymys kuitenkin kuuluu, voiko näin laaja toimivalta vaarantaa valtuuttajan etuja, jos esimerkiksi myynti ei tapahdu markkinahintaan. Viranomaisvalvonnan keventäminen tuo tehokkuutta, mutta samalla poistetaan suojaelementti.

Tilapäisen edunvalvojan toimivalta vahvistetaan

Tilapäisen edunvalvojan on jatkossa toimittava ensisijaisesti valtuutuksen määräysten mukaisesti. Näin varmistetaan, että päämiehen oma tahto säilyy keskiössä myös väliaikaisissa järjestelyissä.

Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa päämiehen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään. Maistraatti määrää tilapäisen edunvalvojan, jonka on noudatettava edunvalvontavaltakirjan määräyksiä esimerkiksi sijoitusvarallisuuden hallinnassa.

Esteellisyyssäännösten lieventäminen

Ehdotuksen mukaan valtuutettu ei olisi esteellinen, jos vastapuolena on esimerkiksi hänen tätinsä tai setänsä. Tämä vähentää tarpeettomia esteellisyystilanteita erityisesti perhepiirin asioissa.

Mikäli poika toimii äitinsä edunvalvontavaltuutettuna perinnönjaossa, jossa vastapuolena on äidin sisar, niin nykyisin esteellisyys voisi estää poikaa toimimasta, mutta uudistuksen jälkeen hän voisi jatkaa tehtävässä.

Muutos siis vähentää hallinnollisia ongelmia, mutta samalla lisää intressiristiriidan riskiä. Jos perinnönjaossa on kyse merkittävästä omaisuudesta, voi olla vaikea arvioida, toimiiko valtuutettu puolueettomasti. Uudistus painottaa valtuuttajan tahdon merkitystä, mutta kaventaa samalla päämiehen suojaa mahdollisia väärinkäytöksiä vastaan.

Alaikäisten varallisuuden rekisteröinnin rajat nousevat

Rekisteröinnin alarajaa korotetaan 15 000 eurosta 20 000 euroon, ja myös rekisteristä poistamisen raja nostetaan 20 000 euroon. Muutos keventää hallintoa ja kohdistaa valvonnan olennaisiin omaisuuseriin.

Lupamenettelyjen keventäminen

Holhousviranomaisen lupaa ei enää tarvittaisi tietyissä tavanomaisissa toimissa, kuten metsän myynnissä, kuolinpesän yhteishallintasopimuksissa tai pienimuotoisessa sijoitustoiminnassa. Lisäksi käyttöön otetaan puitelupa, joka kattaa useampia sijoitustoimia kerralla.

Nykyisin, jos edunvalvoja myy metsätontilta puutavaraa kattamaan päämiehen hoitokuluja, niin tähän tarvitaan erillinen lupa, mutta jatkossa ei. Samoin useita pieniä osakeostoja voidaan hoitaa yhdellä puiteluvalla ilman erillistä lupaa jokaiseen toimeen.

Johtopäätökset – tehokkuus vs. suoja

Keskeinen jännite kulkee tehokkuuden ja suojan välillä. Mitä enemmän hallinnollista taakkaa kevennetään, sitä enemmän vastuuta siirretään valtuutetuille ja omaisille. Tämä voi olla toimiva ratkaisu, jos perhepiiri toimii luottamuksen varassa, mutta ongelmallinen, jos taustalla on ristiriitoja.

Lopullinen merkitys selviää vasta oikeuskäytännön ja viranomaisohjeiden kautta. Jo nyt voidaan kuitenkin todeta, että uudistus vie järjestelmää selvästi kohti joustavampaa ja päämiehen etua korostavaa mallia.