Lahja jäämistösuunnittelun keinona – verotuksen ennakointi ja varallisuuden hajauttaminen

Aleksi Kurkimäki | Julkaistu 15.12.2025

Video: Lahja osana jäämistösuunnittelua

Lahjojen merkitys jäämistösuunnittelussa ja perintöverotuksessa

Lahjojen keskeinen merkitys jäämistösuunnittelussa ei liity vain omistuksen siirtämiseen, vaan ennen kaikkea perintöverotuksen ennakointiin. Suomen perintö- ja lahjaverotus on progressiivista. Mitä suuremman osuuden yksi henkilö saa, sitä korkeampi veroaste soveltuu. Tästä seuraa yksinkertainen mutta oikeudellisesti hyväksytty perusajatus: varallisuuden hajauttaminen useammalle perilliselle jo elinaikana voi keventää kokonaisverorasitusta. Tämä ei perustu “verokiertoon”, vaan suoraan perintö- ja lahjaverolain säännöksiin.

Perintö- ja lahjaverotuksen progressio

Perintöverotus määräytyy saajakohtaisesti. Jos koko varallisuus siirtyy kuolemassa yhdellä kertaa yhdelle tai kahdelle perilliselle, veroaste nousee nopeasti. Kun sama varallisuus siirretään useissa erissä ja useille saajille, kokonaisvero jää alemmaksi, vaikka vero maksettaisiin osittain jo lahjoitusvaiheessa. Tämä on seurausta veroasteikon progressiosta, ei erityisestä huojennuksesta. Tästä näkökulmasta lahja ei ole vain “ennakkoperintöä”, vaan verotuksen ajoittamista ja pilkkomista.

Lahjaverotuksen kolmen vuoden kumulointiaika

Lahjaverotuksessa samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saadut lahjat lasketaan yhteen. Verohallinnon mukaan lahjaveroa määrätään vasta, kun tämä yhteismäärä ylittää verovapaan rajan.

Verovapaan lahjan rajan nousu 1.1.2026 – mitä muutos tarkoittaa käytännössä?

Ajankohtainen ja käytännössä merkittävä muutos on se, että hallituksen esityksen (HE 94/2025 vp) mukaan 1.1.2026 alkaen verovapaan lahjan raja nousee 7 500 euroon (aiemmin 5 000 €). Muutos lisää mahdollisuuksia rytmittää lahjoja useammalle perilliselle ilman välitöntä lahjaveroa.

Ennakkoperintö ei estä verosuunnittelua

Rintaperilliselle annettu lahja on perintökaaren mukaan oletusarvoisesti ennakkoperintöä. Tämä ei kuitenkaan tee lahjasta verotuksellisesti hyödytöntä. Ennakkoperintö huomioidaan perintöverotuksessa joka tapauksessa, riippumatta siitä, milloin lahja on annettu. Aiemmin maksettu lahjavero hyvitetään perintöverosta. Verosuunnittelun ydin ei siis ole siinä, “lasketaanko lahja mukaan”, vaan siinä, keille henkilöille ja missä vaiheessa verot realisoituvat.

Lahjanluonteinen kauppa keinona hajauttaa suuria omaisuuseriä

Pelkkä rahalahja ei aina ole käytännöllinen, jos varallisuus on kiinni esimerkiksi kiinteistöissä tai yritysomaisuudessa. Tällöin käytetään usein lahjanluonteista kauppaa. Verohallinnon mukaan luovutusta pidetään lahjanluonteisena, jos maksettu vastike on enintään 75 % omaisuuden käyvästä arvosta. Lahjan määräksi katsotaan omaisuuden käyvän arvon ja maksetun kauppahinnan välinen erotus.

Avioliitto ja lesken asema rajoittavat verosuunnittelua

Vaikka verotuksellinen hajautus olisi houkutteleva, avioliitossa lahjoja ei voi tarkastella vain perintö- ja lahjaveron näkökulmasta. Avioliittolain 94 ja 94 a §:t voivat tulla sovellettaviksi, jos lahjoilla on olennaisesti pienennetty avio-oikeuden alaista omaisuutta. KKO 2011:105 osoittaa, että lesken ja perillisten välinen tasapaino voi vääristyä, jos lahjat ajoitetaan tai mitoitetaan huolimattomasti.