Testamentti osana jäämistösuunnittelua

Aleksi Kurkimäki | Julkaistu 15.12.2025

Video: Testamentti osana jäämistösuunnittelua

Testamentti toimii vain osana kokonaisuutta

Testamentti on tehokas väline, mutta se toimii käytännössä vain, jos se istuu yhteen lakiosan, lesken suojan ja osituksen kanssa. Jos nämä kerrokset ohitetaan, hyvin tarkoitettu määräys voi muuttua riidanaiheeksi tai johtaa lopputulokseen, jota testamentintekijä ei tavoitellut.

Testamentti ei ohita lakiosaa

Rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä perintöosasta, joka hänelle muuten tulisi. Tämä seuraa suoraan perintökaaresta. 

Käytännössä oleellinen kysymys on kuitenkin: vaaditaanko lakiosaa vai hyväksytäänkö testamentti? Jos rintaperillinen ei vaadi lakiosaansa vaan hyväksyy testamentin, testamenttimääräykset voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön. Tällöin kyse ei ole rintaperillisen lahjasta testamentinsaajalle, mikä on nimenomaisesti vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2013:52.

Lakiosan voi suorittaa rahana

Vuoden 2003 alusta alkaen perintökaaren 7:5 §:ää muutettiin siten, että testamentinsaajalla on mahdollisuus suorittaa lakiosa rahana, jollei sitä ole kielletty testamentissa. Muutoksen tausta näkyy hallituksen esityksessä HE 77/2000. 

Tämä on käytännössä tärkeä asia, jos jäämistö koostuu esimerkiksi kiinteästä omaisuudesta, kuten asunnosta, mökistä tai metsästä taikka yhtiöomistuksista.

Rahasuoritusmahdollisuus voi auttaa välttämään pakkomyyntejä, mutta se edellyttää suunnittelua.

Lesken suoja ja ositus muuttavat sitä, “mitä testamentissa voi määrätä”

Puolison kuolemaan liittyy usein ositus, ja se voi muuttaa ratkaisevasti testamentin vaikutusta. Avioliittolaissa säädetään ns. tasinkoetuoikeudesta eli tasinkoprivilegistä, jonka mukaan leskellä on oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Lisäksi perintökaaren 3 luvussa on lesken suojaa koskevia säännöksiä, kuten lesken asumissuoja, jota on avattu myös Verohallinnon ohjeessa. Käytännössä, jos testamentti koskee yhteistä kotia tai lesken asumista, pelkkä “omistus siirtyy X:lle” -kirjaus ei yleensä riitä, vaan kokonaisuus pitää kirjoittaa lesken oikeudet huomioiden.

Toissijaissaajien asema omaisuuden muuttuessa

Perintökaaren 3 luvun asetelmissa omaisuuden myöhempi myynti ja uudelleensijoittaminen voi vaikuttaa siihen, mihin toissijaissaajien oikeudet tosiasiassa ulottuvat. Ratkaisussa KKO 2005:6 korkein oikeus arvioi tilannetta, jossa leski myi kiinteistön ja sijoitti varat obligaatioihin. Ratkaisu havainnollistaa, ettei toissijaisten oikeus automaattisesti kohdistu “sijaan tulleeseen” omaisuuteen samalla tavalla kuin alkuperäiseen esineeseen. 

Mitä hyvä testamentti käytännössä tekee?

Hyvä lopputulos syntyy harvoin yhdestä lauseesta. Se syntyy siitä, että testamentti rakennetaan vastaamaan neljää perustason kysymystä:

• Mitä omaisuutta jää osituksen jälkeen testamentin piiriin? 

• Mitä tapahtuu, jos lakiosaa vaaditaan? 

• Onko lakiosan rahasuoritus tarkoituksenmukainen (ja halutaanko se sallia tai kieltää)? 

• Tarvitaanko toissijaismääräyksiä ja kestääkö rakenne myös omaisuuden realisoinnin?