Asiakas ei maksa laskua – mitä yrittäjä voi tehdä?

Aleksi Kurkimäki | Julkaistu 8.9.2026

Yritykselle maksamatta jäänyt lasku on varsin tavallinen tilanne. Lasku on lähetetty ja eräpäivä mennyt, mutta maksua ei kuulu. Mitä yrittäjä voi tässä tilanteessa tehdä ja miten maksamattoman laskun kanssa kannattaa edetä?

Maksamatta jääneen laskun kanssa ei yleensä kannata jäädä odottamaan pitkäksi aikaa. Saatavan perinnässä on kuitenkin noudatettava saatavien perinnästä annettua lakia eli perintälakia sekä hyvää perintätapaa.

Perintälain tarkoittamalla perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt saatava.

Tarkista lasku ja sen erääntyminen

Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että saatava on erääntynyt. Perintä voidaan lähtökohtaisesti aloittaa vasta erääntymisen jälkeen.

Samalla on hyvä varmistaa, että lasku on lähetetty oikealle asiakkaalle ja oikeaan osoitteeseen, laskun peruste ja määrä ovat oikein eikä asiakas ole reklamoinut laskusta.

Jos laskulle on sovittu velallista sitova eräpäivä, viivästyskorkoa voidaan korkolain mukaan vaatia eräpäivästä lukien. Yritysten välisiin kaupallisiin sopimuksiin sovellettavasta lakisääteisestä viivästyskorosta säädetään korkolain 4 a §:ssä.

Lähetä maksumuistutus

Jos laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, seuraava vaihe on yleensä maksumuistutuksen lähettäminen.

Maksamatta jäänyt lasku ei välttämättä tarkoita sitä, ettei asiakas aio maksaa. Lasku on voinut unohtua, se on voinut mennä väärään osoitteeseen tai asiakkaalla voi olla tilapäisiä maksuvaikeuksia.

Maksumuistutuksella asiakkaalle annetaan vielä mahdollisuus hoitaa erääntynyt saatava ennen pidemmälle meneviä perintätoimia. Muistutuksessa kannattaa yksilöidä selkeästi, mitä saatavaa muistutus koskee ja kuinka paljon maksettavaa on jäljellä.

Viivästyskorko ja perintäkulut

Maksuviivästyksen seurauksena velallinen voi joutua maksamaan varsinaisen laskun lisäksi viivästyskorkoa ja perinnästä aiheutuvia kuluja.

Perintälain mukaan velallisen on korvattava velkojalle perinnästä aiheutuneet kohtuulliset kulut. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa saatavan määrä, tehty työ, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suorittamistapa ja muut olosuhteet.

Muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista säädetään lisäksi perintälain 10 e §:ssä. Esimerkiksi kirjallisesta tai muulla pysyvällä tavalla toimitetusta maksumuistutuksesta voidaan vaatia enintään 12 euroa.

Yrityssaatavasta voidaan vaatia myös 40 euron vakiokorvaus

Kaupalliseen sopimukseen perustuvan maksun viivästyessä velkojalla voi olla oikeus 40 euron vakiokorvaukseen perintäkuluista.

Oikeus vakiokorvaukseen syntyy, jos kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu maksu on viivästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon. Jos velkojalla on oikeus vakiokorvaukseen, hänellä on oikeus saada korvausta muista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää 40 euroa.

Vakiokorvauksesta säädetään perintälain 10 i §:ssä.

Mitä jos asiakas kiistää laskun?

Tilanne muuttuu olennaisesti, jos asiakas ilmoittaa, ettei hän hyväksy laskua.

Perintälain 4 b §:n mukaan vapaaehtoista perintää ei lähtökohtaisesti saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Perintää voidaan kuitenkin jatkaa, jos velallinen ei esitä kiistämiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla ei selvästi ole vaikutusta maksuvelvollisuuteen.

Riitautettua laskua ei siten pidä käsitellä samalla tavalla kuin tavallista maksamatta jäänyttä riidatonta saatavaa.

Jos asiakas esimerkiksi kiistää sovitun hinnan, työn sisällön tai sen, että sopimus olisi ylipäätään syntynyt, on ensin arvioitava, onko saatava oikeudellisesti perusteltu ja miten asiassa kannattaa edetä.

Mitä jos maksumuistutus ei auta?

Jos maksumuistutus ei johda suoritukseen eikä saatavaa ole perustellusti riitautettu, saatavan vapaaehtoista perintää voidaan jatkaa.

Perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa. Velalliselle ei esimerkiksi saa antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja maksamatta jättämisen seurauksista. Perinnästä ei myöskään saa aiheuttaa kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa.

Velkoja voi jatkaa saatavan perintää itse tai siirtää sen esimerkiksi rekisteröidyn perintätoimiston hoidettavaksi.

Viime kädessä saatavaa voidaan periä oikeusteitse

Vapaaehtoisen perinnän tarkoituksena on saada velallinen maksamaan saatava ilman oikeudellista perintää. Jos maksua ei kuitenkaan saada, yksityisoikeudellinen saatava voidaan viime kädessä viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Jos tuomioistuin velvoittaa velallisen maksamaan saatavan, tuomio voidaan panna täytäntöön ulosotossa.

Tässä vaiheessa riidattoman ja riitautetun saatavan välinen ero korostuu. Jos velallinen on kiistänyt maksuvelvollisuutensa sellaisella perusteella, jolla voi olla merkitystä asian ratkaisemiseen, saatavan periminen voi edellyttää varsinaisen riita-asian käsittelyä.

Maksamattoman saatavan kanssa ei myöskään kannata jäädä odottamaan tarpeettoman pitkäksi aikaa. Saatavien vanhentumiseen liittyvät määräajat on huomioitava, vaikka yksittäinen maksamatta jäänyt lasku ei yleensä edellytä välittömiä oikeudellisia toimenpiteitä.