Perinnönjaon moite toisen kuolinpesän puolesta – kenen nimissä kanne nostetaan?

Aleksi Kurkimäki | Julkaistu 23.9.2026

Perinnönjaossa voi tulla vastaan tilanne, jossa kuolinpesän osakkaana on toinen jakamaton kuolinpesä. Tällöin voi syntyä epäselvyyttä siitä, kuka voi moittia perinnönjakoa ja kenen nimissä kanne pitää nostaa.

Itä-Suomen hovioikeus käsitteli tällaista tilannetta 22.9.2026 antamassaan päätöksessä (S 17/2026/333). Käräjäoikeus oli jättänyt perinnönjaon moitekanteen tutkimatta. Hovioikeus kumosi päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen.

Ratkaisu ei ollut lainvoimainen 23.9.2026.

Mistä tapauksessa oli kyse?

Pesänjakaja oli toimittanut H:n ja NK:n kuolinpesien perinnönjaon. Näiden kuolinpesien osakkaana oli B:n jakamaton kuolinpesä.

P oli puolestaan B:n kuolinpesän osakas. Hän oli myös hoitanut B:n kuolinpesän asioita H:n ja NK:n kuolinpesien selvityksessä ja perinnönjaossa.

P nosti perinnönjaosta moitekanteen, mutta merkitsi haastehakemukseen kantajaksi ainoastaan itsensä.

Tästä syntyi kysymys, ajoiko P kannetta omissa nimissään vai B:n kuolinpesän puolesta.

Kuka voi nostaa perinnönjaon moitekanteen kuolinpesän puolesta?

Lähtökohtana on, että kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä.

Perintökaaren 18 luvun 2 §:n mukaan yksittäinen osakas voi kuitenkin ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi. Tällöin muut osakkaat on haastettava asiaan kuultaviksi.

Olennaista on, että kannetta ajetaan kuolinpesän nimissä ja sen lukuun. Osakas ei siis voi vaatia itselleen suoritusta, joka kuuluu kuolinpesälle.

Miksi hovioikeus katsoi P:n voivan ajaa kannetta?

P oli merkinnyt haastehakemukseen kantajaksi itsensä. Hovioikeus ei kuitenkaan pitänyt tätä yksin ratkaisevana.

P ei ollut vaatinut suorituksia itselleen. Hänen vaatimuksensa koskivat B:n kuolinpesän osuutta H:n ja NK:n kuolinpesissä. Jos kanne menestyisi, siitä saatava hyöty tulisi B:n kuolinpesälle.

Hovioikeus otti huomioon myös haastehakemukseen liitetyn pesänjakajan päätöksen. Siitä ilmeni, että P oli hoitanut B:n kuolinpesän asioita kyseisissä pesissä.

Lisäksi P oli käräjäoikeudelle antamassaan lausumassa todennut, että vaatimukset koituvat menestyessään B:n kuolinpesän hyväksi eivätkä ne ole hänen omaan lukuunsa.

Näiden seikkojen perusteella hovioikeus katsoi, että haastehakemuksesta ilmeni riittävällä tavalla P:n toimivan B:n kuolinpesän nimissä ja lukuun.

Käräjäoikeuden olisi pitänyt pyytää täsmennystä

Hovioikeus arvioi myös käräjäoikeuden toimintaa.

Jos käräjäoikeudelle oli jäänyt epäselväksi, ajoiko P kannetta omissa nimissään vai B:n kuolinpesän puolesta, sen olisi pitänyt pyytää P:tä täsmentämään asiaa ja tarvittaessa täydentämään haastehakemustaan.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 21 §:n mukaan tuomioistuimen on tehtävä tarpeelliset kysymykset, jos asianosaisen kirjallinen tai suullinen lausuma on epäselvä tai puutteellinen. Puutteellisen haastehakemuksen korjaamisesta säädetään lisäksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:ssä.

Hovioikeuden mukaan kannetta ei olisi tässä tilanteessa pitänyt jättää tutkimatta puuttuvan asialegitimaation perusteella. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Mitä perinnönjaon moitteessa kannattaa huomioida?

Jos yksittäinen kuolinpesän osakas nostaa kanteen pesän hyväksi, haastehakemus kannattaa laatia niin, ettei siitä jää epäselvyyttä.

Hakemuksesta tulisi käydä selvästi ilmi, että osakas toimii kuolinpesän nimissä ja lukuun. Myös vaatimukset tulee muotoilla niin, että mahdollinen suoritus tai muu oikeudellinen hyöty tulee kuolinpesälle eikä osakkaalle henkilökohtaisesti.

Tämä on erityisen tärkeää perinnönjaon moitteessa, koska kanteen nostamiselle on määräaika. Perintökaaren 23 luvun 10 §:n mukaan pesänjakajan toimittamaa jakoa on moitittava nostamalla kanne kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.

Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa pelkästään se, että P oli merkinnyt haastehakemukseen kantajaksi itsensä, ei johtanut kanteen tutkimatta jättämiseen. Hovioikeus arvioi haastehakemusta ja sen liitteitä kokonaisuutena ja otti huomioon myös P:n myöhemmin antaman täsmennyksen.

Epäselvyys kannattaa silti välttää jo kannetta laadittaessa.

Harkitsetko perinnönjaon moittimista?

Perinnönjaon moitteelle on lyhyt, kuuden kuukauden määräaika. Jo haastehakemusta laadittaessa on tärkeää selvittää, kenellä on oikeus nostaa kanne ja kenen nimissä sitä ajetaan.

Jos epäilet, että perinnönjaossa on virhe, asia kannattaa selvittää mahdollisimman pian jaon toimittamisen jälkeen.