Voiko perintönä saadun kiinteistön myydä, jos leskellä on hallintaoikeus?

Aleksi Kurkimäki | Julkaistu 7.9.2026

Jäämistöön voi kuulua esimerkiksi kesämökki tai muu kiinteistö, jota ei voida käytännössä jakaa perillisten kesken osiin. Tilanne on hankala erityisesti silloin, jos perilliset eivät halua jäädä kiinteistön yhteisomistajiksi ja samalla leskelle on testamentilla annettu hallintaoikeus kiinteistöön.

Voidaanko kiinteistö tällaisessa tilanteessa myydä, vaikka leski vastustaisi myyntiä? Korkein oikeus arvioi kysymystä ratkaisussaan KKO 2026:54. Ratkaisu osoittaa, että perillisen halu välttää yhteisomistus voi puoltaa kiinteistön myyntiä, mutta testamenttiin perustuva hallintaoikeus on otettava arvioinnissa erikseen huomioon.

Mitä laki sanoo kiinteistön myymisestä perinnönjaossa?

Perintökaaren mukaan perinnönjaossa jokaiselle osakkaalle on lähtökohtaisesti annettava osa kaikenlaisesta pesään kuuluvasta omaisuudesta. Jos tiettyä omaisuutta, kuten kiinteistöä, ei voida sopivasti jakaa osiin tai erotella, se on mahdollisuuksien mukaan annettava yhdelle osakkaalle.

Jos jakoa ei muuten saada toimitettua, tuomioistuin voi pesänjakajan esityksestä määrätä tietyn omaisuuden tai tarvittaessa koko pesän omaisuuden myytäväksi. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2026:54 korostanut, että omaisuuden myynti on viimesijainen keino perinnönjaon toteuttamiseksi.

Tilanteeseen vaikuttaa lisäksi se, jos omaisuuteen kohdistuu testamenttiin perustuva hallintaoikeus. Perintökaaren 12 luvun 6 §:n mukaan omistaja ei saa ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta luovuttaa testamentin tarkoittamaa omaisuutta. Jos suostumusta ei saada, tuomioistuin voi kuitenkin hakemuksesta sallia luovutuksen, jos siihen on perusteltu syy.

Hallintaoikeuden haltijan suostumuksen puuttuminen ei siis ehdottomasti estä kiinteistön myyntiä. Jos hän vastustaa myyntiä, myynnille on kuitenkin oltava laissa tarkoitettu perusteltu syy.

Mistä KKO 2026:54:ssä oli kyse?

Perittävä oli testamentannut vapaa-ajan kiinteistön puoliksi kahdelle lapselleen. Samalla leskelle oli annettu testamentilla hallintaoikeus kiinteistöön.

Toinen lapsista vastusti perinnönjaossa sitä, että kiinteistö jäisi lasten yhteisomistukseen. Pesänjakaja haki tämän vuoksi tuomioistuimelta lupaa kiinteistön myymiseen niin, että lesken hallintaoikeus jäisi rasittamaan kiinteistöä myös myynnin jälkeen. Leski kuitenkin vastusti myyntiä.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus hyväksyivät pesänjakajan hakemuksen. Korkein oikeus päätyi asiassa toiseen lopputulokseen.

Miksi Korkein oikeus ei sallinut myyntiä?

Korkein oikeus totesi, että osakkaan vastustus yhteisomistusta kohtaan yleensä puoltaa myyntimääräyksen antamista. Jos joku perillisistä ei halua jäädä yhteisomistajaksi, toimivalle yhteishallinnalle ei välttämättä ole edellytyksiä. Vastentahtoinen yhteisomistaja voi myös myöhemmin pyrkiä purkamaan yhteisomistuksen.

Tässä tapauksessa arvioinnissa oli kuitenkin otettava huomioon myös lesken testamenttiin perustuva hallintaoikeus. Koska leski ei suostunut myyntiin, kiinteistön myyminen edellytti myös perintökaaren 12 luvun 6 §:ssä tarkoitettua syytä. Arvioinnissa oli punnittava myynnistä omistajalle saatavaa hyötyä suhteessa siihen haittaan, jota myynnistä aiheutuisi hallintaoikeuden haltijalle.

Myyntiä perusteltiin käytännössä sillä, ettei toinen perillisistä halunnut jäädä kiinteistön yhteisomistajaksi. Tämä ei Korkeimman oikeuden mukaan kyseisissä olosuhteissa riittänyt. Asiassa ei ollut ilmennyt, että juuri kyseisen kiinteistön säilyminen perillisten omistuksessa olisi ollut leskelle tavanomaista merkityksellisempää, mutta myöskään myynnille ei ollut esitetty muita perusteita.

Korkein oikeus katsoi tämän vuoksi, ettei kiinteistön myymiseen ollut perintökaaren 12 luvun 6 §:ssä tarkoitettua syytä. Pesänjakajan hakemus hylättiin.

On huomattava, että kysymys ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Toisenlaisissa olosuhteissa – esimerkiksi jos myynnille olisi esitetty muita, painavampia perusteita – lopputulos olisi voinut olla toinen.

Milloin tämä tulee ajankohtaiseksi?

Tilanne on tuttu erityisesti silloin, kun:

– perittävä on testamentannut kiinteistön useammalle rintaperilliselle yhdessä,

– samalla on annettu leskelle tai muulle henkilölle hallintaoikeus kiinteistöön,

– kiinteistöä ei voida jakaa fyysisesti osiin (esimerkiksi yksi kesämökkitontti),

– perilliset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, jatketaanko kiinteistön yhteisomistusta vai myydäänkö se.

Tällöin kysymys siitä, voidaanko kiinteistö myydä ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta, nousee usein esiin perinnönjaossa.

Mitä riskejä tilanteeseen liittyy?

Kiinteistön myynti on yleensä peruuttamaton toimi. Tämän vuoksi asiaan liittyy muutamia riskejä, jotka kannattaa tiedostaa:

Hallintaoikeuden haltijan asema voi jäädä huomiotta. Jos suostumusta ei ole eikä myynnille ole esitetty riittäviä perusteita, myyntiä ei välttämättä voida toteuttaa – vaikka perilliset olisivat siitä keskenään yhtä mieltä.

Yhteisomistus voi jatkua pitkään. Jos kiinteistöä ei saada myytyä, ratkaisuksi voi jäädä perillisten yhteisomistus, jonka purkaminen vaatii oman, erillisen menettelynsä.

Testamentin tulkinta voi olla epäselvä. Se, onko kiinteistöä koskeva testamenttimääräys niin sanottu jako-ohje vai erityisjälkisäädös, vaikuttaa siihen, miten asiaa käsitellään perinnönjaossa. Tulkinta ei aina ole yksiselitteinen.

Lopputulos riippuu olosuhteista. Kuten esitelty tapaus osoittaa, samankaltaisessa tilanteessa voidaan päätyä eri lopputulokseen riippuen siitä, mitä perusteita myynnille tai sen vastustamiselle esitetään.

Yleisimmät virheet

Käytännössä perinnönjaossa toistuvat usein samat sudenkuopat:

– Oletetaan, että kiinteistö voidaan myydä, jos enemmistö perillisistä on myynnin kannalla – hallintaoikeuden haltijan asemaa ei huomioida riittävästi.

– Testamentin sanamuotoa ei ole aikanaan mietitty tarkkaan, jolloin jää epäselväksi, onko kyse jako-ohjeesta vai muusta määräyksestä.

– Myyntiä perustellaan vain sillä, että yhteisomistus on hankalaa, eikä esitetä muita, konkreettisia syitä.

– Hallintaoikeuden haltijan näkemystä ei selvitetä ajoissa, jolloin asia päätyy tarpeettomasti tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Milloin kannattaa hakea apua?

Jos jäämistöön kuuluu kiinteistö, jota rasittaa testamentilla annettu hallintaoikeus, ja perilliset ovat eri mieltä siitä, mitä kiinteistölle tehdään, tilanne kannattaa selvittää juristin kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sama koskee tilanteita, joissa testamentin sisältö tai tarkoitus on tulkinnanvarainen.

Yhteenveto

Testamentilla annettu hallintaoikeus suojaa vahvasti sen haltijaa, eikä kiinteistöä voida myydä kevyin perustein ilman hänen suostumustaan. Pelkkä perillisten välinen erimielisyys yhteisomistuksesta ei riitä myynnin perusteeksi, jos muita syitä ei ole esitetty. Jokainen tilanne arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti, ja lopputulokseen vaikuttavat sekä testamentin sisältö että olosuhteet kokonaisuudessaan.

Jos perinnönjakoon liittyy epäselvyyksiä testamentin tulkinnasta tai kiinteistön myynnin edellytyksistä, asia kannattaa käydä läpi juristin kanssa ennen päätösten tekemistä.